Jääkiekko on, kuten kaverini mainiosti tietävät, oikeastaan ainoa joukkueurheilu, jota seuraan ja joka kiinnostaa. Jalkapallo on minun silmissäni tylsää, joskin ihan innolla seurasin EM-kisoja viime kesänä, joskin vain Suomen pelit. En edes tiedä, mikä maa voitti mestaruuden. Salibandya olen käynyt katsomassa viime vuosina aika paljon, koska yksi tyttärenpoika pelaa sitä - tuskin muuten. Vanhan liiton pelit eli kori- ja lentopallo ovat tulleet jotenkin vieraiksi. Niinpä minulla on jääkiekko.

Kenellekään kavereistani ei liene epäselvää, että olen HIFK:n kannattaja. Seuraan aika tarkkaan liigaa - NHL:ää sen verran, että tiedän muutaman hepun pärjäävän siellä mainiosti ja KHL:ää en käytännössä ollenkaan. HIFK:stä tuli "minun" joukkue jo 1960-luvulla eikä sitä suosikkia vaihdeta, vaikka sillä välillä menisi huonosti. Jokainen joukkue käy välillä aallonpohjassa eikä loppujen lopuksi mikään ole niin varmaa kun epävarma. Maajoukkueen pelit, etenkin suurkisat ovat sitten ihan luku sinällään.Ne tulee vahdatuksi aika tarkasti, mutta vaikka MM-kisat ovatkin tänä vuonna Suomessa, en edes kuvittele meneväni katsomaan Suomen pelejä, koska a) korona on edelleen kiusanamme ja b) lippuja myydään taas paketteina, enkä halua maksaa peleistä, joissa Suomi ei pelaa.

Nyt, kun tälläkään kaudella ei ole päässyt Nordenskiöldille katsomaan pelejä, niin nähdäkseni HIFK:n pelejä, olen ottanut sellaisen paketin, jota kautta pelejä näkee. Nyt tämän omikronin takia saattaa käydä niin, että koko keväänä ei ole syytä tällaisen vanhan riskimiehen mennä halliolosuhteisiin istuskelemaan ja niinpä on ihan hyvä, että pelitarjonta on suoraan olohuoneeseen saatavana, vaikka se ei fiilikseltään olekaan sama.    

Juuri tällä hetkellä HIFK:n miehen on kiva katsella sarjatilannetta. Loppusyksyn ja vuodenvaihteen hyvät pelit ovat nostaneet joukkueen ihan kärkeen, joskin parinkin pelin penkin alle meneminen pudottaa sen, koska erot kärjessä ovat aika pienet. Lopppujen lopuksi mestaruus ratkeaa vasta huhtikuussa ja siksipä on tavallaan ihan turha röyhistellä rintaa tai myydä maataan tässä kohtaa, koska joukkuepelien mahtavuutta on se, että tilanteet saattavat muuttua aivan käsittämättömän nopeasti. Vuonna 2011, kun HIFK voitti Liigan, sen loppuottelusarjan vastustajana oli Espoon Blues, joka nousi säälipleijareiden kautta loppuun asti. On tapauksia, että runkosarjan voittaja on lopulta jäänyt mitalien ulkopuolelle. Pelien merkitys ja panokset muuttuvat täysin, kun lähdetään pudotuspeleihin.

Katsoin eilen SaiPa-matsin ja toissailtana Tappara-matsin. HIFK vei molemmat ja etenkin eilinen SaiPa-peli oli varsin vakuuttavaa hallintaa kolmannen erän alkuminuutteja lukuun ottamatta. Jos/kun HIFK saa kaikki puolustajat pelikuntoon, saattaa se hyvinkin olla runkosarjan lopussa kärjessä, koska tällä hetkellä melko lailla kaikki osa-alueet ovat hyvässä kunnossa. Joukkueessa on monta maalintekijää (Innala, Koivistoinen, Palola, Dyk...), ankarasti puolustavia raatajia (Åsten, Paajanen, Väänänen, Karjalainen... ), ainakin yksi tosi vetreä maalivahti (Halonen) ja kovaa laukovia ja taktisesti taitavia puolustajia (Schmaltz, Auvitu, Motin, Lyytinen, Kotkansalo....). Yli- ja alivoimatilanteissa joukkue on erinomainen ja kuvioi etenkin ylivoimissa melkoisen upeita CCCP-venkuroita. Homma on kunnossa nyt - onko sitten tärkeiden pelien tullessa, se jää nähtäväksi.

Kärki on tosiaan tasainen. Ilveshän on periaatteessa HIFK:n edellä, koska sillä on ottelu vähemmän eikä Tapparakaan ole tavallaan yhdeksän pisteen päässä, koska sillä on kaksi pelattua matsia vähemmän. Ilves pelaa huomenna Kärppiä vastaan ja etukäteen vaikuttaisi pisteiden jäävän Tampereelle, mutta Kärpät saattavat olla vallan sisuuntuneita hävittyään Lukolle eilen viimeisen minuutin Lukko-maalin takia.Viime kauden mestari, Lukko, aloitti kauden tosi vahvasti, notkahti loppusyksystä, mutta on taas paremmassa vedossa, joten se tulee tosissaan taistelemaan suorasta pleijaripaikasta. Jukurit on kovassa vedossa Olli Jokisen valmennuksen ja toki taidokkaiden peliesitysten ansiosta ja saattaa olla loppukeväästä korkealla.

Sarja on tänä vuonna ollut varsin tasainen ja tällä hetkellä mahdollisuudet päästä suoraan pleijareihin on 11 joukkueella. Kuten kuvista näkyy, kuudentena majailevan TPS:n ja 12.:na taistelevan Sportin välillä on vain 11 pistettä. Tosin turkulaisilla, kuten hämeenlinnalaisillakin on vähemmän pelejä eli enemmän mahdollisuuksia kerätä pisteitä. Kuusi parastahan menevät suoraan pudotuspeleihin ja sijoille 7-10 ratkaisevat vielä kaksi jatkopaikkaa niin, että lopputaistoihin menee kahdeksan porukkaa. Runkosarja päättyy 17.3., joten kaikilla on vielä aikaa joko voittaa tai hävitä.