Koulujen kevätlukukausi alkaa  maamme perusasteen ja toisen asteen  kouluissa pääasiallisesti tänään. Koko viime viikon on maamme hallitus vatuloinut tämän asian ympärillä tehden sitten sellaisen päätöksen, että kouluja ei nyt viedä etäopetukseen. Toki viime kädessä asiasta päätetään kuntakohtaisesti, mutta kyllähän kunnissa toimitaan pääasiallisesti ylätasolta tulevan ohjeistuksen mukaisesti.

Kun tämä koronapandemia yllätti meidät, oli juuri pari kuukautta aiemmin pääministeriksi valitulla Sanna Marinilla ja hänen viisikkoryhmällään täysin ennenkokematon tehtävä hallituksen ja muiden päättäjien kanssa pyrkiä rajoittamaan  tuon tuntemattoman viruksen leviämistä, ettei se ihan hallitsemattomasti päässyt pyörimään. Kaikki varmasti muistavat, kuinka Suomi laitettiin käytännössä kiinni pariksi kuukaudeksi. Hallitus toimi silloin pitkälti sekä STM:n että THL:n ohjeiden mukaisesti ja niinpä vältyimme pahimmanlaatuiselta tautikatastrofilta. Muita ongelmia sitten tuli enemmän kuin tarpeeksi, mutta olihan se selvää, että kaikkien ovien sulkeminen aiheutti vääjäämättä ongelmia jokapäiväiseen elämään. Hallitus ja eduskunta toimivat kuitenkin täysin yllättävässä tilanteessa niin tormakkaasti, että pahimmalta skenaariolta selvittiin. Samaan aikaan Ruotsissa päätettiin pitää yhteiskunta avonaisempana ja sielähän Covid19 levisi aika lailla ja aiheutti myös runsaasti vakvaia sairastumisia ja kuolintapauksia. Heillähän oli ajatuksena kehittää vahva laumasuoja, mikä taktiikka jossain mielessä epäonnistui, mutta kolikolla on toki kaksi puolta.

Joka tapauksessa olemme tulleet tähän pisteeseen ja elämme tällä hetkellä hillittömän ripeästi leviävän omikronvariantin aikakautta. Rokotustahti on kiivas, mutta eivät kaikki millään ehdi saada riittävää rokotussuojaa, koska tauti hilluu niin rajuna. Tämä tietenkin on syynä siihen, että koulujen sulkemisesta on muiden toimenpiteiden lisäksi puhuttu enemmän tai vähemmän suu vaahdossa. 

Kevääseen 2020 verrattuna minulla on sellainen henkilökohtainen tuntemus, että hallituksemme ei tämän hetken tilanteessa uskalla, kykene tai halua toimia yhtä vahvasti kuin silloin vajaa kaksi vuotta sitten. Sen verran epämääräiseltä tuo touhu on kokonaisuudessaan tuntunut.

Omikron ei ole tautina tämän hetken tutkimusten ja kokemusten mukaan niin raisu kuin aiemmat variantit. Tämä uusi virusmalli kiinnittyy nenään tai nieluu eikä pääsekään syvälle keuhkoihin niin helposti. Näin olen ymmärtänyt. Se tarttuu erittäin herkästi ja myös kahteen kertaan rokotetut ja jopa kolmesti piikin saaneet voivat saada taudin, joskin julkisuuteen annettujen tietojen mukaan tauti jää keskimäärin selkeästi lievemmäksi. Tämä näkyykin siinä, että sairaalassa ja varsinkaan tehohoidossa olevien potilaiden määrä ei ole kasvanut läheskään samaa tahtia kuin sairastuneiden määrä. Koronapositiivisia on jatkuvasti tullut kymmenisen tuhatta päivässä, mutta vaativaa hoitoa saavien määrä on pysynyt kuta kuinkin samoissa lukemissa nousten vain muutamilla tapauksilla kuin ennen omikronin valtaan pääsyä.

Nyt sitten todellakin vatuloitiin kunnolla tämän etä- ja lähiopetuksen kanssa. Yksi sanoi yhtä ja toinen toista ja siitä syntyi sellainen soppa, missä oli niin monta keittäjää, että lopputulos ei ole kovin herkullinen. Etäopetus ei koulutyön kannalta ole hyvä juttu - kaukana siitä. Jo saatujen kokemusten mukaan suuri osa oppilaista pärjää tietotasolla vähintäänkin kohtuullisesti, mutta sellaisille, joilla on ollut oppimisen kanssa vaikeaa, on etäopetus ollut huono vaihtoehto. Poikkeuksiakin totta kai on ollut, mutta pääasiallisesti näin. Kevään 2020 kahden kuukauden mittainen etäopetus aiheutti runsaasti sosiaalisia ongelmia ja  niitä ovat opettajat, kuraattorit, opot ja psykologit hartiavoimin sitten yrittäneet ratkoa.

Nyt sitten mennään kouluun ja ohjeistus on, että pidetään maskeja ja pestään käsiä ja pidetään turvavälejä. Kuinka tämä kouluissa sisäisesti toteutetaan, on ihan yksikkökohtainen ratkaisu, mutta jo kokemus sen osoittaa, että täydellinen suojaantuminen niissä oloissa ei onnistu. En tarkoin tiedä, kuinka paljon koululaisia siinä meidän koulurakennuksessamme on, mutta useita satoja kuitenkin. Kohtaamiset ja mahdolliset altistumiset ovat vääjäämättä edessämme. Asiantuntijat sanovat, että lapsista ja nuorista ei synny rajua koronapommia ja niin todennäköisesti onkin. Lapset ja nuoret sairastuvat ja ovat jokusen päivän, ehkä reippaan viikon pois koulusta. Tämän hetken käsitys on se, että mitään rajuja sairaalajaksoja tämä ei aiheuta koululaisille. Opettajat ovat toki luku sinänsä. Jotenkin noiden päättäjien haastatteluista käy ilmi, että he olettavat kaikkien opettajien jo saaneen vähintäänkin kaksi ja jopa kolme rokotusta. En usko, että se on näin, mutta en tiedä. Joka tapauksessa opettajat ovat aikuisia ihmisiä ja heillä/meillä on suurmepi mahdollisuus sairastua vakvavammin kuin oppilailla.

Jos tuo omikron nyt leviää rajusti kouluissa ja aiheuttaa lähiviikkoina poissaoloja runsain mitoin, joudutaan kouluissa tekemään isoja päätöksiä opetuksellisen etenemisen toteuttamisesta. Opetussuunnitelmaa ei pysty tai itse asiassa kannata seurata, jos yli puolet luokan oppilaista on pois koulusta. Jos osa on lähi- ja osa etäopetuksessa, voidaan retorisesti kysyä, kumpi puoli oppii uusia asioita.

Rajua parranpärinää on aiheuttanut päättäjien suuri halu laittaa lasten ja nuorten harrastuspaikat kiinni. Minusta se on käsittämätöntä ja kaiken kaikkiaan suorastaan edesvastuutonta. Jos lapset päästetään kouluun, niin miksi ei sitten harrastuksiin. Kouluissa on paljon enemmän porukkaa ja harrastuksiin osallistuvat ovat uskoakseni jopa paremmin valvottuja kuin kouluun menevät. Tällä siis tarkoitan, että vanhemmat eivät päästä yskivää ja nuhaista jälkeläistään treeneihin - kouluun hieman herkemmin. Liikuntaharrastusten sulkeminen on jo moneen otteeseen todettu hyvin vaaralliseksi keinoksi. Muutenkin vähän liikkuvat lapset saattavat jättää koko touhun, jos jatkuvasti on pitkiä taukoja. Onhan näistä jo lukuisia esimerkkejä. On toki selvää, että jos tuo tauti käy lasten ja nuorten keskuudessa vakavammaksi, täytyy liikunta-asioita harkita uudestaan, mutta tässä on kyllä koko ajan ollut sama tilanne päällä. Tämä tauti ei ole toistaiseksi ollut lasten ja nuorten keskuudessa mitenkään järjettömän paha.

Nyt siis aloitamme koulut täydellä tohinalla ja jonkinlaisin sisäisin ratkaisuin toteutettavilla keinoilla, mutta enpä yhtään ihmettelisi, jos vielä ennen hiihtolomaa joutuisimme sulkemaan ukset ja siirtymään etäopetukseen. Jos ei koko valtakunnassa, niin ainakin siellä, missä on paljon porukkaa, kuten täällä Uudenmaan alueella.