Kävimme syntymäkotikunnassani kesäretkellä. Viime kesä oli koko elämäni ensimmäinen kesä, kun en ollut tai käynyt siellä, mikä johtui sairastumisista - olihan minulla toki ihan vakaa aikomus silloinkin. Saimme kyllä paikatuksi tilannetta sitten syyskuun lopussa, mutta onhan tämä suviaika ihan toinen juttu kuin kylmä ja pimenevä syksy.
Tämän kesän retkellä tuli toteutetuksi kolme kärpästä yhdellä iskulla. Kerron niistä tässä erikseen.
Mökkiloma
Emme omista kesämökkiä (Luojan kiitos). Joskus on kuitenkin kiva käväistä jollain mökkisellä, mutta valitettavasti minä olen niin urbanisoitunut, että oikeasti alkeellinen työleiri ei kiinnosta pätkääkään. Minimivaade mökille on se, että siellä on sähköt ja hyväsesti tilaa. Parin-kolmenkymmenen neliön vaatimaton hökkeli ei innosta, vaikka toki siellä pärjää. On toki kiva laittaa tulta uuniin tai takkaan ja saunahan on toki puulämmitteisellä kiukaalla paras mahdollinen juttu, mutta ruuanvalmistus puuhellalla on oma iso puuha ja sitten tiski- ja pesuvesien kanssa läärääminen sitten toinen riesa.
Vuokrasimme mökin muutamaksi yöksi vanhalta tutulta kaverilta. Mökki on kaksikerroksinen ja se oli hyvä juttu, koska mukana oli kaksi lastenlasta, jotka sitten saivat rauhassa mennä nukkumaan ilman että pidempään valvoneet aikuiset olisivat häirinneet. Mökissä on sauna ja myös suihku ja sisävessa, joista kyllä kaksi viimeksi mainittua ovat vähän turhia, koska jopa minäkin hyväksyn ulkohuussin ja pesuvatisuihkun - sen verran voi mökkiromantiikkaa olla. Mökissä on hyvä pieni keittiö ja remontin jäjiltä siellä on jopa tiskikone, joka kyllä sekin on mökkiolosuhteissa hieman turhan prameileva. Toisaalta se helpottaa mökissä loman viettämistä, kun ei koko ajan tarvitse tiskata ja touhuta. Lomalla on tarkoitus levätä ja nauttia - ei raataa.
Meitä oli kaikkiaan kuusi matkaajaa. Rouva, kaksi meidän lastamme, kaksi lastenlasta ja minä. Mökki oli tarpeeksi suuri meille ja kelitkin suosivat. Vaikka lapset ovat hyvin eri-ikäisiä, he viihtyvät keskenään ja touhusivat paljon keskenään. Leikkivät keppareilla, vanhempi luki satuja, pelasivat muistipeliä ja uivat ja saunoivat. Tyttäremme ei ole käynyt kotikunnassani kymmeneen vuoteen ja vaikka paikka ei ole muuttunut yhtään, oli hänestä kiva käydä katsomassa sitä ja ennen kaikkea moikkaamassa 91-vuotiasta enoani, joka on lapsillemme hyvin tuttu. Oli myös kiva näyttää lastenlapsille paikkaa, missä asuin 9-13-vuotiaana. Ehkä ainakin 13-vuotias nappasi siitä jotain historian siipien havinaa. Meidän poikammehan on käynyt tuolla käytännössä joka kesä senkin jälkeen, kun äitini kuoli.
Veljentyttäreni, myös kummityttöni, asuu tuolla pikku paikkakunnalla ja kun tulomatkalla bongasin hänet, sovimme silloin, että hän tulee meitä sinne mökille tapaamaan. Samalla hän sitten tapasi pitkästä aikaa nuo meidän lapset eli siis hänen serkkunsa. Tutustuimme myös hänen sulhoonsa - mukava mies. Ystävämme kävi myös katsomassa tuota mökkiä eli ihan vilkasta oli toiminta.
Luokkakokous
Kuulun siihen ikäluokkaan, joka pyrki oppikouluun ja sitten toki kävi sen loppuun. Lopetimme 51 vuotta sitten ja tämä vastaava reunion oli jo viime kesänä, jonne en sairastumisen takia päässyt, mutta nyt sitten pääsin. Luokkakaverimme Timo teki käytännön järjestelyjä ja lopulta meitä taisi olla 13 paikalla. ilmoittautuneita oli pari enemmän, mutta heille tuli sitten este. Lauloin yksin ja Timon kanssa muutaman 60-70-luvun laulun ja sitten joimme kakkukahvit, jutustimme ahkerasti ja kävimme paikallisessa ravintolassa syömässä. Olihan se hauskaa, todellakin. Siinä oli monta ihmistä, joita en ollut tavannut yli 50 vuoteen ja aika hassua, että tunsin aika monta yhdellä vilkaisulla. Olimme viimeinen ikäluokka, joka sai keskikoulun päästötodistuksen, koska se seuraava porukka oli jo viimeisen luokkansa peruskoulun lainsäädännön alla, joskin vielä oppikoulun opetussuunnitelmaa noudattaen.
Woodstock
Aloitimme 60-luvun musiikkihengessä pyörivän kesätapaamisen vuonna 2019. Meitä on viisi äijää, kuta kuinkin samanikäisiä, ja meistä neljä soittaa ja pidämme erikoisen paljon 60-70-luvun musiikista. Viides henkilö on tuottaja ja HR, joka myös omistaa tuon suuren talon, missä musisoimme. Poikamme toimii Woodstockin ulkojäsenenä, koska hän on vajaa 40-vuotias eli ihan pikkupoika. Viime kesä jäi väliin, koska aikataulutus ei taipunut, mutta nyt sitten onnistui. Meininkiä oli ja soitimme ja lauloimme uutterasti ja saimme myös taidokkaasta serkustani upean vierailevan tähden. Piano soi komeasti. Woodstockin henkeen kuuluu myös reipas saunominen, uiminen ja tuotteiden nauttiminen.
Kotimatka sujuikin sitten mukavasti kauniin kesäilman vallitessa ja vaikka aina on mukava matkustaa kivoihin kohteisiin, on myös erittäin kiva palata kotiin kamerat täynnä tallennettuja muistoja.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.