Rouva nauraa joskus näille minun tavoitteilleni. Minä olen nyt kuitenkin sellainen ihminen, että ilman itselleni asetettuja toimintatavoitteita, jäävät nuo hommat tekemättä. Oli sitten kyse jostain hyödyllisestä asiasta, kuten siivoamisesta tai hyödyttömästä, kuten vaikka koraalikirjan kaikkien virsien soittamisesta, minä tarvitsen itselleni ne tavoitteet.

Asetin tälle kesäkaudelle kaksi tavoitetta. Aikaa olisi ollut monelle muullekin, mutta halusin ottaa vähän iisimmin ja jättää tilaa satunnaisille äkkitöille. Ensimmäinen ja tavallaan hyödyllinen homma on ollut pyöräily, jolle asetin tavalliseen tapaan kilometritavoitteen. Olen pitänyt sen samana jo pitkään eli ko. luku oli 1000 kilometriä. Toinen asettelu on taas ollut ihan höpsö ja hyödytön eli tavoitteena on ollut katsoa kaikki James Bondit. Siihen palaan sitten myöhemmin.

1000 kilometriä tuli täyteen tänään aamupäivällä. Itse asiassa ajoin jo pari kilometriä yli, mutta se saa mennä, koska enhän minä voi kuntoilua lopettaa. Pyöräilen niin kauan, kuin tarkenen eivätkä tiet käy liian liukkaiksi. Lisäksi pitää olla valoisaa eli hyvällä tuurilla pitkälle lokakuuhun. Toki mielellään myös kohtuullisen sateetonta ja vähätuulista keliä  toivon.

Pääsin aloittamaan vasta 15. toukokuuta eli vajaan kuukauden myöhemmin kuin aiempina vuosina. Vappuviikkoa lukuun ottamatta kevät oli kylmä ja mehän olimme vappuviikon Ranskassa.  Kesä tulla tupsahti sitten kerralla ja aika pian sain jalkojen lihakset ja peräpään totutetuksi ajamiseen. Minulla ei edelleenkään ole sähköpyörää eikä sellaista hienoa maantiepyörää, jossa on olemattoman kapeat renkaat ja joka painaa alle kymmenen kiloa. Pyöräni on enemmänkin vanhaa sotilasmallia, joskin siinä on seitsemän vaihdetta, jotka ovat takavanteen keskiön sisällä. Minulle on ihan sama, kuinka nopeasti tai hitaasti kilometrit jäävät taakse, kunhan hiki tulee ja pumppu jytää.

p%C3%B6%C3%B6r%C3%A4.jpg

Olen pysynyt terveenä, kelit ovat olleet kohdallaan enkä ole tosiaankaan kertaakaan kastunut sateen takia ja on ollut vähintäänkin riittävän lämmintä. Pyörä on ollut kunnossa lukuun ottamatta etuvanteen keskiön laakereiden särkymistä. Ostin uuden vanteen ja sillä selvä. Sellainen moka minulle sattui, että huomasin vasta 800 kilometrin kohdalla, että etujarrupalat  kiilaavat eturenkaaseen ja niinpä olenkin ajanut hieman jarru päällä koko alkukesän. Otin jarrupalat kokonaan irti ja sen huomaan, että nyt nopeimmat kilometrit menevät selkeästi alle kolmen minuutin jopa lähelle kahta minuuttia, kun ne alkukesästä ovat olleet keskimäärin yli puoli minuuttia hitaammat. No, ihan sama, miten vanha mies hikeen pääsee.

1000 kilometriä ei ole polkupyörällä paljon. Se on kuitenkin 1000 kilsaa enemmän kuin sillä, joka ei ole pyöräillyt metriäkään. Tähän 1000 kilometriin on pitänyt lähteä 66 kertaa eli ihan on siis täytynyt tälleen kevyesti kuntoilla. Mutta matka siis jatkuu ilman tavoitteita.

1000.jpg