Dilemma on kaksoisolettamus eli pulma, ongelma johon on vähintään kaksi mahdollista vastausta -ei välttämättä oikeaa ratkaisua tai sitten kaikki ratkaisut ovat oikein. Seison kotona pihassa ja mietin, miten menen kauppaan. Menenkö autolla, polkupyörällä, mopolla vai kävellen. Kaikki ovat etenkin kesällä hyvin mahdollisia ja punnitsen ratkaisua pääasiassa sääolosuhteiden ja kaupasta hankittavien tavaroiden määrän perusteella. 

Tällä hetkellä mietintamyssyssäni on dilemma, joka on toki edessä vasta kahden kuukauden kuluttua, ellei se nyt peruunnu koronan takia. Mikä se voisi olla? No, kunnallisvaalit tietenkin.

Koska en ole mitenkään puolueuskollinen, en vain voi katsoa jonkun otsikon alle ja valita jotain henkilöä. Tosi paljon riippuu jälleen kerran siitä, mitä asioita sekä ehdokkaan puolue että ehdokas itse ovat ajamassa. Kunnallisvaalit ovat sinänsä paljon helpommat kuin esim. eduskuntavaalit, koska tien varsilla ja torin reunuksilla olevissa mainoksissa hymyilee tosi paljon minulle tuttuja ihmisiä. Heidän ajatuksiaan on helpompi seurata kuin suuremmissa vaaleissa, koska lähes kaikki ehdokkaat julkaisevat paikallismedioissa omia käsityksiään, jotka ovat toki vastaavanlaisia kuin eduskuntavaalien aikaan, mutta rajoittuvat lopulta paikalliseen päätöksentekoon. On lähes varmaa, että laitan lappuseen minulle henkilökohtaisesti tutun ehdokkaan numeron. Tämä siksi, että koen helpompana lähestyä häntä sitten joskus vaalien välissä kuin sellaista valtuutettua, jota en lainkaan tunne.

Ollakseni vaalipäivänä tarpeeksi viisas ja kaiken nähnyt, seuraan mm. Facebookia ja tilasin tuon maksullisen paikallislehdenkin. Aikamoisen reipashenkisiä ja vakaasti todisteltuja ajatuksia olemme jo saaneet lukea, mutta reippaasti yli 60-vuotisen elämänkokemukseni ansiosta, en enää niele purematta mitään versiota mistään. Ainoa kunnallispolitiikan päätösvallassa oleva asia, josta ymmärrän paljon, on koulumaailma. Siitäkin suuremmassa määrin sen tärkeimmän osuuden eli opetuksen ja kasvatuksen - en niinkään sen taloudellisesta hallinnosta.

Minulle opetettiin lapsuudessa, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Asioista saa ja jopa pitääkin olla eri mieltä, mutta ruma kielenkäyttö ja sopimaton vastapuolen kohtelu eivät siihen kuulu. Samaa linjaa haluan edelleenkin jatkaa ja lupaan, että vaatimaton ääneni ei mene kenellekään sellaiselle ehdokkaalle, joka arvostelee toisen mielipidettä ikävään sävyyn. Faktoihin perustuva täydellisen asiallinen argumentointi on edelleen hyvä tapa hoitaa asioita, vaikka se nykypäivän politiikkakeskusteluissa tuntuu käyvän koko ajan ikävämmäksi etenkin eduskunnan ja sen välittömässä vaikutuksessa toimivien poliitikkojen joukossa.

Kaikki ehdokkaat eivät tälläkään kertaa pääse valtuustoon, mutta silti toivotan jokaiselle rohkeasti reissuun lähtevälle onnea sille tielle ja samalla toivotan asiallista ja ystävällistä kielenkäyttöä.

 nestys.jpg