Tässä on nyt ollut hyvin musiikkipainoinen viikko, mikä toki sopii mainiosti tähän joulun aikaan.

Aloitin reilu viikko sitten käymällä säestämässä laulajakaveriani Nummelassa joillakin markkinoilla. Itse asiassa en yhtään tiedä, mitkä markkinat ne olivat, mutta kyllä siellä myytiin kaikenlaista ja touhua oli enemmän tai vähemmän. Ihan pelkkiä joululauluja veisattiin. Puolisen tuntia siihen hurahti, mutta meni ihan kivasti. Tärkeintä oli tietenkin, että emme laulaneet ja soittaneet Nisse-polkkaa.

Alkuviikon käytin hyvin voimallisesti treenaamalla kitaransoittoa ja laulua. Minulla on tulossa kuoron kanssa yksi sellainen laulu, missä laulan pari säettä yksin ja niitä olen nyt käynyt läpi - lähinnä aloituksia, koska niihin on hieman vaikea päästä edeltävien sointujen ollessa hieman riitaisia.

Kitaraa taas treenasin bändin keikkaa varten. Ihan tuttuja vanhoja biisejä, mutta niihin kyllä mielellään hakee aina varmistusta ja joskus myös yrittää keksiä joitakin juttuja, jotka sopivat lopulliseen versioon. Rokatessa monet soolot ja vingautukset tapahtuvat ihan vaistonvaraisesti, eivätkä todellakaan ole aina ihan samanlaisia ja niinpä niitä on hyvä varioida treenatessakin vähän joka suuntaan.

No niin. Siis loppuviikosta tahti vauhdittui. Meillä oli tiukka kuorotreeni joulukonserttia varten torstaina. Veivasimme ankarasti lähes  kaikki keikkabiisit ja joitakin otimme monta kertaa, kuten aina juuri ennen varsinaista konserttia. Suurin osa biiseistä on oikein hyvin hallussa, mutta kyllä siellä on monenlaista tsekkaamista vielä, ennen kuin kehtaa yleisölle laulaa. Tärkeintä oli tietenkin, että emme laulaneet ja soittaneet Nisse-polkkaa.

Perjantaina kävin tuossa yhdessä hoitolaitoksessa soittamassa ja laulattamassa joululauluja. Yksi ystäväni on siellä, koska ei enää pärjää kotioloissa ja kerran käydessäni siellä tapaamassa häntä, ehdotin eräälle hoitajalle, että voisin myös käydä joskus soittelemassa ihmisille mitä he nyt sitten haluavatkaan. Nyt tietenkin näin joulun aikaan on sopivinta laulella näitä sesonkilauluja. Tärkeintä oli tietenkin, että emme laulaneet ja soittaneet Nisse-polkkaa.

Perjantai-iltana oli sitten bändikeikka. Roudaamisineen kaikkineen koko homma kesti kahdeksan tuntia, joskin olihan siellä taukojakin. Soitimme kuitenkin ihan putkeen koko keikkaohjelmistomme, kuten oli luvattu ja lopulta siihen sujahti melkein 1½ tuntia. Uskokaa huviksenne, että olin ihan poikki, kun sitten viimein laitteiden roudaamisen jälkeen ajoin kotiin. Joka tapauksessa oli mukavaa. Tärkeintä oli tietenkin, että emme laulaneet ja soittaneet Nisse-polkkaa.

Eilen sitten olin vielä seurakunnan hommissa säestämässä Kauneimpia joululauluja kirkossa. Meillä oli iso orkesteri - varmaan parikymmentä soittajaa. Minä istuin flyygelin ääressä ja istumisen lisäksi myös soitin sitä. Olin mukana kahdessa tilaisuudessa ja sehän sujui ihan mukavasti. Kirkko oli molemmilla kerroilla hyvin täynnä eli varmaan yhteensä yli 800 laulajaa tuli laulatetuksi. Ohjelmamme oli kuta kuinkin niistä vanhoista perinteisistä lauluista koottu. Tärkeintä oli tietenkin, että emme laulaneet ja soittaneet Nisse-polkkaa.

Vielä tässä riittää näitä soitto- ja laulujuttuja, mutta suurin osa hommista on tehty. Ensi viikolla uskoisin saaneeni ihan täyden annoksen näistä joulujutuista enkä usko enää soittavani saati kuuntelevani niitä lainkaan.