Olen käynyt Kreikassa lähes viisikymmentä kertaa ja nähnyt melkein kaikki suosituimmat saaret. En kuitenkaan koskaan ollut käynyt missään Kreikan suuressa kaupungissa ennen viime viikon reissua. Päätimme nimittäin ihan hiljakkoin tehdä lyhyen reissun Ateenaan. Ajatuksissamme oli useita Euroopan isoja kaupunkeja, mutta lopulta pääasiassa hintojen ja lentoaikataulujen takia päädyimme Kreikan pääkaupunkiin. Matkaseurakseni sain parhaan mahdollisen eli rouvani kanssa reissasin.

 

Hotellimme sijaitsi ihan Akropoliin kukkulan vieressä ~ eipä juuri lähemmäksi olisi päässyt. Ei mikään hieno paikka, mutta kelvollinen neljän yön reissulle. Philippos on sen nimi. Hintaan kuului aamiainen, mikä olikin hyvä juttu, koska muuten olisi pitänyt lähteä etsimään joka aamu ruokapaikkaa.

 

Kaikki oleelliset Ateenan nähtävyydet ovat Akropolin kukkulan lähellä. Jos ja kun viitsii kävellä, ehtii mainiosti nähdä paikat ja kun vielä ottaa hop on - hopoff- bussikyydin, saa paikallisten valitseman tutustumisreissun. Toki, jos haluaa tutkia museoita ja kohteita tarkasti, on muutettava taktiikkaa, mutta neljän päivän reissu menee kyllä ihan pääosin hipaisuperiaatteella ja sitten jos oikein innostuu, kannattaa tulla toisen ja varmaan kolmannenkin kerran.

 

Akropolin ja sen lähellä olevan Plakan alueilla on helppo kulkea ja hyvin nopeasti tajuaa, että etsimällä näköyhteyden Akropolille, pysyy maailmankartalla. Pisimmillään kävimme jonkinlaisessa keskuspuistossa ja sieltä sitten menimme Sintagma-aukiolle, jonka sivussa parlamenttitalon edessä ne monien videofilmiesitysten hauskat tohvelisedät tekevät hallittuja sotilasliikkeitä.

 

Plakassa ja muuallakin Akropolin läheisillä alueilla on sen sata ja tuhat ruokapaikkaa. Emme ehtineet syödä kaikissa, mutta ihan perinteisiä kreikkalaissapuskoita löytyi niistä tavernoista, joihin ehdimme. Hinnatkaan eivät olleet mitenkään pöyristyttäviä. Yhdessä ravintolassa kävi niin, että ei löytynytkään alkoholitonta olutta ja jouduin juomaan mehua (tai limsaa, en muista). 

 

Uskoisin vankasti, että en enää mene tähän kaupunkiin. Ei mitään kummallista vikaa, mutta eihän se ole Pariisin tai Lontoon veroinen. Voisinpa jopa todeta, että tuo Kreikan Jyväskylä on vähän tylsä paikka. En ainakaan nyt kokenut mitään niin huikean mahtavaa, kuin mennessäni ensimmäisen kerran Pariisiin tai Lontooseen. Ihan samoin kuin saarilla, on myös Ateenan monilla pikkukaduilla joutavien tavaroiden myymälöitä vieri vieressä. Ostakoon ken haluaa. 

 

Kohtaamamme ihmiset olivat mukavia. Siis tietysti he olivat ammatikseen mukavia, hotellin ja ruokapaikkojen ihmiset siis, mutta Espanjaan verrattuna ateenalaiset veivät selkeän voiton. Missään maailmalla (minun tapauksessani kyse on Euroopasta) en ole kokenut niin huonoa palvelualojen käytöstä ihmisiä kohtaan kuin Espanjassa ja Suomessa. Hauska tapaaminen sattui tänään kadulla, kun ison Kawasakin päällä kadun varressa istunut noin minun ikäinen mies katsoi minua pitkään ja sitten tokaisi:”Finlandia?????” Myönsimme kyllä. Sitten hän vaihtoi suomen kieleen ja kertoi tunnistaneensa logon minun lippiksestäni (HIFK). Hän oli muuttanut kansakoulun ekaluokan jälkeen Helsingistä Ateenaan vuonna 1968 ja asunut siitä saakka kaupungissa. Keskustelimme hetken aikaa - hauska juttu.

 

Se, mikä oli mukavaa, oli sellainen juttu, että siellä ihmiset pääosin puhuvat kreikkaa. Talven kiinteä keskusteluopiskelu on ihan selvästi hyödyttänyt minua ja kun todella uskalsin puhua, niin kreikkalaiset vaihtoivat saman tien englannin kreikkaan, kun vastasin heille. 

 

Ateenaan pääsee Suomesta tietenkin monin eri tavoin, mutta kun on vähän aikaa lomalle, niin paras tapa on lentää. Sinivalkoiset siivet vievät suoraan, mutta tällä kertaa lensimme pohjoismaisilla kilpailijoilla ja välilaskun kera, koska se nyt oli tällä kertaa huomattavasti halvempaa. Menomatkalle lähdimme kotoa aamuneljältä ja kun reissu Helsingistä kohteeseen kesti välilaskuineen kahdeksan tuntia, onnistuin tekemään lentomatkojeni nukkumisennätyksen. Onneksi kykenen hyvin vaipumaan unten maille lennettäessä. Kaikki eivät pysty.

 

Kokonaisuudessaan tämä reissu oli ihan kohtuullinen. Ei meidän paras matka, mutta ei huonoinkaan. Nettisivuilta löytää somesta ja joistain blogeista valtavia kehuja siitä, kuinka ihana Ateena onkaan, mutta viime kädessä ne ovat niin subjektiivisia juttuja, että annetaan vaan kaikkien muodostaa oma mielipiteensä. Minä koin kaupungin aika rumana ja tylsänä kohteena, missä ihan keskustan hienojen nähtävyyksien ulkopuolella oli hirveästi rumia kerrostaloja.