Kuorolaulu on vaativa harrastus. Yksinkertaisesti kyse on moniäänisestä laulamisesta, missä jotkut laulajat esittävät kappaleen melodiaa ja loput säestävät, muodostaen sointupohjan. Kuoroa on helppo verrata pianoon. Yksi sormi soittaa tutun sävelmän ja muut sormet hakevat säestyssoinnun. Syntyy harmonia.

Kuten kaikessa musiikin tekemisessä, homman voi tehdä yksinkertaisesti tai sitten hyvinkin monimutkaisesti. Yksinkertainen ei tarkoita heikkoa tai huonolaatuista eikä sitten päinvastoin monimutkainen ole pelkästään hienoa tai hyvälaatuista. Kyse on siitä, miltä homma kuulostaa. Taas vertaan pianoon. Jos osaa soittaa laulun melodian oikealla kädellä ja löytää yksittäisen bassoäänen vasemmalla kädellä, syntyy todennäköisesti hyvänkuuloinen kaksiääninen harmonia. Mitä enemmän pystyy koristelemaan säestystä vasemman ja oikean käden yhteistyöllä ja vielä kannattamaan melodiaa koko paketin päällä, sitä parempi. Toisaalta, jos tekee monimutkaisessa sovituksessa paljon virheitä, kärsii lopputulos, eikä se sitten lopultakaan ole yksinkertaista tuotosta parempi. Soittajan kannattaa valita sellainen esityskappale, johon hänen taitonsa riittävät. Silloin se soitto tai laulu on nautittava sekä kuulijalle että esittäjälle itselleen.

Näin on myös kuorotyöskentelyssä. Suomessa on paljon laulukuoroja, joiden taso vaihtelee runsaasti. Edellä mainituista syistä en sano, että on huonoja ja hyviä kuoroja. Se, mikä on taiteellinen tavoite, on minulle ajatuksena merkittävämpi. Jos kuoron laulajat eivät tunne nuotteja hyvin, vaan opettelevat korvakuulolta omat stemmansa eli oman osuutensa kuoron harmoniasta, voi lopputulos olla hyvin kaunis. Jos kuoronjohtaja yrittää kunnianhimoisesti kuoronsa kanssa liian vaikeaa kappaletta, ei esitys onnistu ja lopputulos pikemminkin harmittaa.  On hyvä hakea rajoja ja pyrkiä kehittymään, mutta johtajan on kyettävä löytämään rimalle sopiva korkeus.

Minä olen laulanut jo usean vuoden ajan koko kohta viidenkymmenen vuoden kuorourani vaativimmassa ryhmässä. Meidän täytyy kyetä sekä lukemaan nuotteja ja laskemaan hyvinkin monimutkaisia rytmejä. Yksi vaatimustaso on se, että pitää kyetä treenaamaan kotioloissa. Stemmat liikkuvat äänialan äärilaidoissa eli teknistä taitoa ja laulukuntoa on pidettävä koko ajan tiukasti kunnossa, etenkin kun ikää alkaa kuitenkin olla lähemmäs 70 vuotta. Joku saattaa nyt ajatella, että minkä helkkarin takia minä sitten menen laulamaan äärirajoillani. Vastaus on yksinkertainen. Se on mukavaa.

Kuorot ovat hyvin sosiaalisia ja mukavia yksiköitä. Sisäänlämpiävyys on tavallaan hyvä luonnehdinta, mutta erotuksena monesta muusta järjestöstä tai ryhmästä yleensäkin, kuoroon on helppo päästä kiinni. Onnistuneet kokemukset tietenkin innostavat jatkamaan ja erotuksena teatteriharrastukseen, alkavat kaikki kuorot konsertin jälkeen välittömästi tehdä uutta ohjelmistoa seuraavaa esitystä varten. Harrastusteatterit yleensä onnistuneiden esitysprojektien jälkeen katkaisevat treenaamisen ja sieltä tavallaan pudotaan korkealta.  Kuorossa on tehokkaampi jatkuvuus.

Kuluneet vuodet Vihdin Kamarikuorossa ovat tarjonneet mahdollisuuden päästä laulamaan kirkkomusiikin suuria teoksia, barokkiaikaisia oratorioita, modernimpia kokonaisuuksia, erityyppisiä sielunmessuja ja ihan myös nykypäivän musiikkia. Toisaalta olemme myös ylittäneet oman genremme rajat ja laulaneet jopa hevibändin taustalla, mihin ihan kaikki kuorot eivät ole halunneet lähteä mukaan. Nyt luvassa on jossain kohtaa gospelbändin poppivaikutteisen laulun taustakuorokuvioissa mukana oleminen.

Tämän syksyn merkittävin tavoite on saada ranskalaisen Gabriel Faurén Sielunmessu toimimaan. Se ei ole lauluteknisesti niinkään haastava, mutta sen tulkinta on äärimmäisen herkkä ja siihen paneudumme huolella sekä kerran viikossa tapahtuvissa harjoituksissamme että etenkin tämän viikonlopun kuoroleirillä. Taas joku voi kysyä, miksi käyttää vapaa-aikaansa tällaiseen. Vastaus on edelleen yksinkertainen - se on mukavaa. (tässä kuvassa kuorokaverit ovat hyvinkin vakavan näköisiä, mutta se johtuu siitä, että he keskittyvät huolella johtajamme ohjeisiin - minä oli rebel ja otin kuvan kesken merkittävää ohjausta...)