Laskiaista vietettiin tänäkin talvena ja nimensä mukaisesti se oli myös mahdollista. Koululaisia vietiin pitkin Suomen maata mäkiin laskemaan toki muistaen koronaan liittyvät riskit, mutta ainakin meillä päin oli tuossa laskiaistiistaina hyvä ilma. Aamupäivällä tosin oli pilvistä, mutta kuin salaman iskusta tapahtui sellainen ihme, että pilvet pyyhkäytyivät iltapäivällä pois ja aurinko innostui taas pelehtimään taivaalla ja oli pakko kaivaa aurinkolasit esiin. Samalla sitten kyllä vallan reima pöhellys lähti liikkeelle tuolta pohjoisen suunnasta ja melkoisen ikävästi puhalsikin.

Siis laskiainen. Miksi ihmeessä meillä on tällainen laskiainen ja vieläpä aina tiistaina? Miksi se ei ole joka vuosi samana päivänä, vaan pomppii ajallisesti melko lailla. Katsotaanpas.

Laskiainen liittyy pääsiäiseen eli on siis kirkollinen juhla. Sitä vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä ja siitä alkaa kevätpaaston aika, joka kestää 40 päivää. Laskiaisena syödään reippaasti ja pidetään hauskaa ja sitten alkaakin paasto, joka voi nykyajatuksen mukaan olla ruokailun, käytännössä lihan vähentäminen tai poisjättäminen tai sitten joku tapa, josta luovutaan tuoksi ajaksi, kuten vaikkapa netin käyttö tai leffassa käynti.

Suomessa perinteinen tapa viettää laskiaista on mäenlasku tai muu lumi-irrottelu, hernekeiton ja laskiaispullien syöminen. Meidän perheessä tiistain ruokavalioon kuuluivat seuraavat tuotteet.

herne.jpglaskipulla.jpg