Tänä vuonna syksyn tai alkavan talven ensilumi satoi meidän korkeudelle toissapäivänä. Itse asiassa jos olemme tarkkoja, niin toissapäivän vastaisena yönä. Tiistai-iltana olin vielä autolla liikkeellä eikä maassa ollut mitään valkoista, mutta pohjoisesta henkäili aika raikkaasti ja oli selkeästi sellainen tunne, että kohta sataa. Tosin olin jo lukenut Forecan ennusteen päivällä ja se pitää yleensä kohtuudella paikkansa ainakin lähimmälle vuorokaudelle.

Viime vuonna ensimmäiset lumet näkyivät 20. marraskuuta, mutta ne sulivat kyllä kokonaisuudessaan pois varsin pian. Niin on käynyt nytkin, mutta kaikesta huolimatta jouduin hieman törkkimään tuota lunta kolalla ja lapiolla eli sekin työ on nyt aloitettu.

Vaan tosiaan kuinkas sitten kävikään. Lumet saivat aika lailla huutia ja tänään oli aamulla jo ihan toisennäköistä. 

Nyt on kuitenkin ennusteissa miinusmerkkisiä lämpötiloja ja ainakin jonkin verran valkoista luvassa ja niinpä meilläkin saatetaan adventtiin päästä ihan lumikerroksen kera. Nuo ennusteet eivät mitään hirveitä lumimassoja lupaile, mutta jo muutaman sentin kerros vaikuttaa merkitsevästi ja jossain määrin valaisee tätä loppusyksyn pimeyttä.

En kaipaa mitään metrien lumikerrosta, mutta joku tuollainen pari-kolmekymmentä senttiä niin, että Nummelanharjulle saataisiin latu ja päästäisiin hiihtelemään. Suuret kinokset ovat ärsyttäviä, koska ne painavat paljon ja niitä joutuu kuitenkin lapioimaan ja kolailemaan edestä pois.

Mitä tämä tuleva talvi tuo tullessaan? Siitä saadaan lopullinen selvyys joskus maaliskuussa,  mutta esimerkiksi tammikuun loppuun mennessä on meillä jo jonkin verran havaintoa. Ilmastonmuutos tekee omia temppujaan, mutta maapallo pyöii ja kallistelee radallaan ja niinpä voimme luvata, että kaamosta riittää Lapissa tammikuun puoliväliin ja omaa pimeyttä täällä etelämmässä hyvinkin maaliskuun loppuun, joskin jo helmikuussa kirkkaat päivät ovat ihan oma lukunsa tähän marras-tammikuun jaksoon verrattuna.