Ihan ensimmäiseksi sanon, että en moralisoi enkä kulje suu viivana paheksumassa - esitän vain faktoja. Alkoholin juominen on jokaisen oma asia, joskin silloin siitä tulee yhteinen vaiva, kun se alkaa liian vankasti vaikeuttaa elämää tavalla tai toisella.

En juo lainkaan, mutta en ole myöskään absolutisti. Minulle tulee ensi torstaina 2000 päivää siitä, kun viimeksi edes maistoin tuota viisasten juomaa - silloinkin lievää kuoharia. Lopetin aikoinani ihan terveydellisistä syistä enkä ole sittemmin katsonut tarpeelliseksi aloittaa uudestaan. 

Alkoholi on hyvä juttu, kun sen käyttö pysyy viisaasti aisoissa. Silloin, kun juodaan liikaa, tapahtuu usein ikäviä asioita - joko siinä ja sillä hetkellä joku onnettommuus tai väkivallan teko tai sitten vuosien kuluessa pitkän kulutuksen kautta elimistön prakatessa. Nämä molemmat asiat ovat kaikkialla maailmassa tuttuja ja vaikka väitetään, että suomalaiset ovat kovia juomaan, niin ei se sitä tarkoita, etteikö muuallakin ryypätä.

Suomalaisia kuoli vuonna 2019 alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen 1718 ihmistä eli reippaasti enemmän, mitä puolentoista vuoden aikana meitäkin kiusannut korona on saanut aikaiseksi. Kuinka paljon ryyppytouhujen aiheuttamia väkivallantekoja ja krapulasta aiheutuneita työpoissaoloja onkaan tapahtunut? Entä erilaisten pelkotilojen syntymisiä, kun kotona odottavat lapset eivät voi tietää, missä kunnossa äiti tai isä tai molemmat tulevat kotiin ja milloin yleensä tulevat.  Kuinka moni liikennetapaturma onkaan sattunut joko humalassa tai sitten seuraavan päivän krapulassa. Ei näistä viitsi enää mitään listaa sen enempää kirjoittaa - kyllä kaikki tietävät.

Voin sanoa tuntevani ja tietäväni pahoihin ongelmiin joutuneita ihmisiä jopa suhteellisen läheltä omia piirejäni. Tuttavia, jopa ystäviä on menehtynyt liialliseen juomiseen, työpaikkakin on mennyt, perheongelmia on tullut ja monenmoista ikävää. Voin ihan vakaasti väittää ja allekirjoittaa, että moni ikävä asia olisi jäänyt tapahtumatta ilman alkoholia. 

Jonkinalaisena kohtalaisena rajana alkoholin käytölle pidetään miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Kun ihminen vanhenee ja alkaa olla yli 60, nuo kohtuullisen riskin rajat pienenevät selvästi niin, että miehilläkin se putoaa seitsemään annokseen viikossa. Yksi annos on pullo olutta, lasi viiniä tai pieni lasi väkevää. Näihin määriin ei tarvitse monesti pulloa avata eikä näillä rajoituksilla kyllä mitään känniä saada, ellei sitten tempaise koko viikon annosta kerralla.

Oma kokemukseni juomattomuudesta on pelkästään hyvä. Ei ole tarvinnut kärsiä huonosta olosta, bileisiin ja/tai baariin voi mennä omalla autolla ja lähteä pois juurikin, kun huvittaa tai alkaa väsyttää. Mokailutkin jäävät tyystin pois tai vähintäänkin niihin joutumista voi jotensakin hillitä. Selvin päin on paljon mukavampi keskustella, seurata näytelmää tai kuunnella musaa. Uskokoon, ken haluaa, mutta näin se on.