Liiga jatkuu jälleen EHT-turnaustauon jälkeen ja runkosarja pääsee puoliväliin saakka juuri hieman ennen joulunpyhiä. Runkosarjassa pelataan 60 ottelua ja sitten alkavat play-off-pelit, joiden päätteeksi sitten huhtikuussa tiedetään kauden mestari, jonka tänä vuonna olen tietenkin merkinnyt HIFK:lle. Tämä on tietenkin minun toiveeni - aika moni toivoo ihan muuta.

Liigan tilanne on nyt sellainen, että tamperelaiset pitävät johtoa kahden joukkueen voimin niin, että Tappara on ykkösenä ja Ilves kolmen pisteen päässä kakkosena. HIFK on kolmantena kuusi pistettä Ilveksen takana, mutta periaatteessa joukkueet voisivat olla tasapisteissä, sillä pääkaupungin joukkueella on kaksi ottelua vähemmän eli voittamalla tänään JyP:n ja perjantaina SaiPa:n, nousisi se samalla ottelumäärällä 41 pisteeseen. Ilves pelaa perjantaina kovaa kaveria vastaan eli kyseessä on paikallismatsi Tapparan kanssa. Nämä ovat tietenkin ennakkoasetuksia ja -ajatuksia, eikä niistä tiedä, ennen kuin pelit on pelattu.

HIFK:n ongelmana on ollut tehottomuus maalien tekemisessä ja sehän on tärkeintä joukkuepelissä, koska pelin jälkeen lasketaan maalit - ei hallussapitoprosentteja eikä onnistuneita syöttöjä. Alkukauden 19 pelissä on HIFK päätynyt kolmen erän jälkeen tasatilanteeseen seitsemän kertaa. Siitä on sitten menty jatkoajalle, jonka punapaidat (ja kyläreissuilla valkopaidat) ovat voittaneet kolmesti jatkoerässä, mutta vain kerran voittolaukauskisassa eli nokkiin on tullut kolmesti.

Kun HIFK on pelannut ylivoimaa, on vastustajan verkko heilunut hieman alle 25%:n teholla, mutta alivoimaisena HIFK on ollut todella rautainen - sen jäähyjen tappamisprosentti on melkein 90, mikä on selvästi liigan paras suoritus tällä hetkellä.

Joka tapauksessa 37% pelatuista otteluista on päätynyt tasapeliin eli HIFK on tavallaan hävinnyt muutaman pisteen ideaalista (No, ideaali olisi tietenkin ollut kaikkien matsien voitto, mikä nyt kuitenkin on mahdoton ajatus jopa Tapparalle). Jos nuo jatkoaika- ja voittolaukausvoitot olisivat tulleet varsinaisella peliajalla, olisi HIFK sarjassa kakkosena pisteen Ilveksen edellä. Toki, jos se olisi hävinnyt nuo tiukat matsit kolmessa erässä, olisi se tällä hetkellä jossain seitsemännen-kahdeksannen sijan paikkeilla. Tämä nyt kertoo aika tiukasta sarjatilanteesta. HIFK:n ja 14. sijalla olevan HPK:n välissä on vain 11 pistettä. Viimeisenä majaileva SaiPa on 20 pistettä HIFK:n takana.

HIFK on voittanut neljä peliä niin, että vastustaja on jäänyt nollille. Maalivahdit jakavat tasan nämä nollat, kummallakin kaksi nollapeliä. "Tapsa" on ollut hieman epävarma ajoittain, mikä näkyy heikohkossa torjuntaprosentissa - alle 90. Hovinen on pelannut vähemmän, mutta on onnistunut pelaamassaan kuudessa ottelussa huikeasti torjuntaprosentin ollessa 95,69. Ehdoton liigan kärkipaikka. Tällä viikolla HIFK:llä on kaksi kärkijoukkuetta vastassa eli JyP ja Tappara ja jos minulta kysyttäisiin, niin laittaisin Hovisen maaliin näihin matseihin. Perjantaina vastassa on SaiPa ja se olisi ihan hyvä hetki antaa Hovisen levätä ja toivon mukaan Taponen pääsisi taas hyvään vireeseen heikon maaottelukokemuksen jälkeen. JyP ja Tappara ovat armottomia hyökkäysjoukkueita ja niiden kanssa on sekä puolustus että maalivahti tosi kovilla. 

HIFK:llä on ollut puolustajapula loukkaantumisten ja sairastelujen takia. Nyt on aamu ja näen illan JyP-matsin kokoonpanon vasta kello 14 liigan nettisivuilta eli en tiedä, miten lasaretti on tyhjentynyt. Kahdessa viimeisessä pelissä on joukkueella ollut vain kuusi pelaavaa puolustajaa, kun Melart, Kiviharju, Kotkansalo ja Luhanka ovat olleet pois. Kiviharju ja Kotkansalo eivät käsittääkseni pääse ennen joulua peleihin ollenkaan, mutta se mitä on kaivattu kentälle, on Ilari Melart, jonka jalka vääntyi noin kuukausi sitten. Joukkueen kapteeni ja puolustuksen johtohahmo on äärimmäisen tärkeä alakerran ohjausmies. Pitkään poissa ollut Tony Sund pääsi onneksi takaisin vähän ennen EHT-taukoa. Illalla siis nähdään, mikä on tilanne. Hyökkäyksestä puuttuu vielä pitkään Leo Komarov, jonka paluuta odotellaan kovasti, mutta viime peleissä myös supertaistelija ja maaliennätystään jahtaava Micke-Max Åsten oli pois ja hänen puuttumisensa oli myös jonkin asteen takaisku. Armoton ja peloton taistelija, joka ottaa kiekon kiinni vaikka suullaan, jos ei muu auta. Nuoruuden liika into on sen verran karissut, että hän ei enää ole kuluttanut jäähypenkkiä samalla tavalla kuin vielä vajaa kymmenen vuotta sitten.

Nyt toki odotan HIFK:ltä nousua, minkä pitäisi olla ihan mahdollista tällä joukkueella, kunhan tuo yhteispeli lähtisi hieman liukkaammaksi. Ville Peltonen sai pitkän jatkosopimuksen ja ilmeisen hyvällä palkalla, mikä minua harmittaa, sillä uskoisin Suomesta löytyvän parempiakin valmentajia. Etenkin hyökkäyspelin kuviot ovat olleet jotenkin hukassa ja se, että Vesalainen, Teissala ja Salin ja muutama muukin kuljettelevat kiekkoa paljon neljän muun kenttämiehen katsoessa vieressä ei ole toivottua yhteispeliä. Minun on pakko tunnustaa, että olen katsonut muutaman Tappara-pelin ja siellä liikkuu kiekko ahkerasti hyvien kuvioiden kautta. Niitä kaipaan stadin kingiltä.