Kevään koittaessa tämä päivittäinen touhuilu tavallaan, eikä edes tavallaan, vaan ihan aikuisten oikeasti kiivastuu ja vauhdittuu. Lumien sulaessa alkavat talven sotkut tulla näkyviin ja niinpä omakotiasujien täytyy alkaa tehdä noita puutarhan ja pihojen kevättöitä ~ halusivat tai eivät. Kunhan tässä vähän vielä kuivuu, täytyy haravoida loput viime syksyn lehdet ja siinä samalla tuo hangen alla uinunut nurmikko heräilee. Tällä viikolla sää on suosinut jopa ylenpalttisesti lämpötilojen noustua reippaasti kymmenen asteen yläpuolelle.

************

Yksi merkittävä homma on auton renkaiden vaihtaminen. Meidän autommehan on Nissan Qashqai, jota kutsutaan vissiin katumaasturiksi. Se on melkoisen iso ja siinä on myös isot ja painavat renkaat. Sekä kesä- että talvirenkaissa on alumiinivanteet, mikä taas tarkoittaa huolellisuutta siinä, kun niitä laitetaan paikalleen ja etenkin kiristäessä, kun se touhu on niin tarkkaa. Siksi ne täytyy vielä kiristää parinsadan kilsan ajelun jälkeen ja alu-vanteiden kiristäminen pitäisi taiteen sääntöjen mukaisesti tehdä momenttiavaimella. Minulla ei ole sellaista enkä myöskään osta sitä. Qashqain renkaat painavat todella paljon ja en edes kuvittele vaihtavani niitä itse. Onneksi tuossa muutaman sadan metrin päässä on firma, joka tekee sen homman nopeasti ja taitavasti ja he myös ottavat vaihdetut renkaat säilytykseen ja vielä kaiken lisäksi pesevät ne. Kiristyksenkin he tekevät samaan hintaan, joten vältyn kaikelta tuolta sinänsä helpolta, mutta aikuisten oikeasti raskaalta hommalta.

***********

Viime viikolla käytyäni lenkillä, oli varmaan torstaina, menin tietysti suihkuun ja heitin pyyhkeen kylppärissä olevan saunajakkaran päälle. Peseytymisen jälkeen vetäisin sen pyyhkeen ripeästi ja samalla onnistuin kaatamaan sen varpailleni - tarkkaan ottaen oikean koiven pikkuvarpaalle. Sattui niin sanotusti s----nasti.... Iso haavahan siihen tuli, hyvinkin todennäköisesti pieni murtuma ja ainakin se turposi ja tummui tyylikkäästi uudeksi ukkovarpaaksi. Nyt se haava on parantunut ja turvotuskin on aika hyvin laskenut. Kipeä se on, mutta kun sutaisee sen naapurin kanssa kimppaan, ei se edes tunnu enää kovin kivuliaalta. En ole kylläkään saanut jalkaani kuin reinot ja kumisaappaat, mutta onneksi ne ovat ihan sopuisat jalkineet näille keleille.

 

************

Bändi aktivoituu nyt kesää kohti mennessämme. On meillä ollut treenejä, mutta nyt olemme alkaneet tosissamme vääntää, koska ns. putki on edessä touko-kesäkuun aikana. Koska "joudun" soittamaan kitaraa, mikä ei todellakaan ole minun paras soittimeni, täytyy minun treenata aika reippaasti. Soitan bändissä vuorotellen akustista ja sähköistä soitinta. Akkarin kanssa pärjään aika hyvin, mutta sitten sen sähkärin kanssa joudun tekemään aika railakkaasti hommia. Iänkaikkisen vanha soittimeni alkaa olla siinä kunnossa, että se ei pidä virettä, mikit ovat vähän mitä ovat ja se todella on aikansa elänyt. Niinpä päätin ostaa uuden sähkökitaran.

Pikaisella vilkaisulla voisi kuvitella, että hankin Fenderin Telecasterin. Väärä olettamus. Kohtuullinenkin Telecaster maksaa tonnin verran tai vähän alle ja uskoisin, että sähkökitaristin urani tulee olemaan aika lyhyt ja niinpä liian kalliin instrumentin hankinta on turhanpäiväinen, kun vähemmälläkin pärjään. Sain ihan ammattisoittajan suosituksen tälle Siren Larry Carlton-mallille ja  kun tyttärenpojallakin on samanmerkkinen, joskin eri malli, ja olen sitä keikoille lainannut, niin merkki oli kyllä tuttu ja uskalsin siihen luottaa. Muutaman satasen sain höylätä, mutta eiköhän tällä pärjää nyt vielä jäljellä olevan sähkökitaristin urani ajan. Nähtäväksi jää.