Liigan  välierä päättyi eilen Tapparan ja HIFK:n osalta täysin odotettuun lopputulokseen. Tappara meni finaaliin voitoin 4-1 ja tulee viemään helposti mestaruuden. Ihan sama, onko finaalivastuksena Pelicans vai Ilves. Ei nykykuntoista Tapparaa pystytä kaatamaan. Sen näki jo puolivälierissä, kun KooKoo joutui totaalisesti nöyrtymään eikä HIFK:llä ollut lopultakaan aseita viedä pleijarisarjaa, vaikka viidestä pelistä irtosikin yksi voitto ja kaksi oli ihan pienistä tekijöistä kiinni.

Netissä ja muuallakin pohditaankin jo syitä Tapparan huimaan menestykseen. Kyse on varmasti pitkäjänteisestä ja kokonaisvaltaisesta työstä, missä tehdään suunnitelmia ja sitoumuksia varsin pitkäksi ajaksi eteenpäin. Vaikka Tapparastakin on lähtenyt pelaajia isompiin (raha)kaukaloihin, on hyvän organisaation taustatyön avulla saatu aina hyviä ja tasaisia joukkuepelaajia ja niinpä kentällä ei touhuakaan vain pari kentällistä huippuja, vaan sieltä löytyy useampi ketju ylläpitämään kovaa vauhtia ja taitoa tehdä ratkaisuja.

Tapparassa ei ole temppuiltu valmentajavaihdoilla. Jukka Rautakorpi on 2000-luvulla toiminut neljään otteeseen tamperelaisten valmennuksessa ja sitten taas Jussi Tapola pari kertaa. Vaihtuvuutta on toki ollut, mutta yhtä lailla tuttuja tekijöitä niin pelaajille kuin joukkueen hallinnolle.

Yksinkertaisesti asia on niin, että pitkäjänteisellä ja kovalla työllä, hyvien valmentajien ohjauksessa ja tietenkin oikeilla pelaajavalinnoilla Tappara on noussut Suomessa ihan selkeästi ykköseksi. Sitä todistaa jo se, että viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana se on aina pyörinyt siellä ihan kärjen tuntumassa.

HIFK on ollut minun suosikkini jo pian 60 vuotta, joten siinä pysyn ~ en gång IFK, alltid IFK. Se on vähän tuulella käyvä organisaatio ja siellä on tapahtunut kaikenlaista hölmöyttä niin valmentajapolitiikassa kuin pelaajavalinnoissakin. Joka vuosi HIFK on onnistunut haalimaan kovan luokan pelaajia, mutta syystä tai toisesta he eivät ole päässeet siihen loistoon, jonka kirkkaudessa heidät on sinne haalittu. Kun vertailin tuossa Tapparan ja HIFK:n touhuja peleissä, totesin kuten varmaan moni muukin, että sulava yhteispeli toimii Tapparalla paremmin, vaikka eivät ne pelimiehet välttämättä sen kovempia ole. Työtä Tampereella on tehty paljon, koska eivät ne kuviot vahingossa illasta toiseen mene noin liukkaasti. Ylivomapeli on aivan murskaavaa ja sen sai HIFK kokea moneen kertaan. Samalla myös av-peli eli jäähyjen tappaminen. Ei Tapparalle tehdä maaleja helpolla edes sen vajaalla pelatessa.

No, vielä tulee päivä, kun Tapparakin häviää ja joku toinen joukkue vie mestaruuden. Minä toki toivoisin näkeväni siinä kohtaa punapaitaisen joukkueeni, mutta ihan helpolla se ei tule onnistumaan - onhan se nähty.