Maanantaina oli sellainen naisten päivä. Minusta se kuuluu ihan samaan höpökategoriaan kuin vaikkapa ystävänpäivä. Sanoisin, että vuodessa on 365 (paitsi karkausvuonna 366) naisten päivää ~ ei sitä tarvitse millään jonninjoutavilla huomiotempuilla touhottaa. Siinä on taas takana erityyppisten kaupallisten juttujen pakkomyynti. 

No, oli naisten päivä eli 8.maaliskuuta. Meille tuli remonttiherra laittamaan listoja seiniin ja lattioihin ja meidän piti keksiä jotain, että olisimme pois jaloista, eikä tarvitsisi väistellä Pekkaa (remonttiherra) eikä kuunnella kompressoria. Mihinkään kylään eikä kauppoihin boitu kuitenkaan K-tilanteen vuoksi lähteä. Keksimme sitten, että lähdetään viemään Irmelin Risto-serkulle yhden asunnon avaimet, jotka sattuivat olemaan meillä. Vähänhän tuo oli kaukana, mutta piti siinä jokunen tuntia saada olla pois Pekan tieltä.

Siispä Nissanin nokka kohti Lahtea. Hieno auringonpaiste ja mukava keli kaiken kaikkiaan. Ajoimme Lahteen Vesijärven rannalle ihan lähelle Sibelius-taloa ja siellä yhden ravintolan parkkipaikalla tapasimme Irmelin serkun. Avaimet vaihtoivat haltijaa saman tien, ettei päässyt unohtumaan ja sitten lähdimme kävelemään sellaisen kilometrin parin lenkin siinä rantuuksilla. Hieno paikka. Täytyy varmaan käydä kesällä katsomassa erilaista ympäristöä.

Lenkin jälkeen kävimme hakemassa noutoruokaa rannan ravintolasta - taisi muuten olla nimeltään Lokki. Otimme lohta muusilla ja toki salaatin siihen sekaan. Ruoka myytiin valmiina annoksena ja se oli pakattu tyroksiin, joten se oli myös lämmintä. Vaikka oli kaunis päivä, piti meidän lopulta mennä autoon syömään, koska ulkona oli kova tuuli, joka valitettavasti oli kylmä.

Niinpä tämä ulkona syöminen toteutettiin hieman erilaisella tavalla kuin mainittu termi normaalisti toimii.

lahti1.jpglahti2.jpg

********

Naisten päivän kunniaksi Irmeli oli löytänyt tällaisen omituisen pyyhkeen, jonka minä olen kuulemma ostanut. En tunnusta ennen kuin syyllinen todistetaan oikeaksi.

pyihe.jpg