Pääsiäisen perinteisiin kuuluvat nämä pääsiäismunat. Perinteitä on monista eri lähtökohdista, mutta varsinaisesti sen ajatus on ollut olla elämän tunnus ja sen kristillinen lähtökohta on kuta kuinkin samanlainen - sen sisällä on kylmistä kuorista huolimatta lämmin elämä. Suklaamunien perinteestä en tiedä, mutta olisiko kaupallisella meiningillä mitään merkitystä? Suklaa kyllä maistuu lähes kenelle vaan muodossa missä hyvänsä, joten kai se sopii pääsiäismuniksi. Minun lapsuudessani kukko muni pääsiäisaamun vastaisena yönä ja pipossa oli jokunen egu, kun herätys yllätti.

On nähtu ja koettu kaikkea keväistä koristelua ja noitia ja mitä näihin pääsiäisiin nyt kuulukaan sekä olemme havainneet kirkollisia touhuja tietenkin merkittävänä osana täällä Suomessa ja muissakin maissa, missä kristinusko on valtauskonto. Minun normaali pääsiäisenihän on sisältänyt erittäin usein, lähes joka vuosi, jonkinlaisen laulu- tai soittojutun tuolla seurakuntamme tapahtumissa. Nyt en koronan ja yhden toisen syyn takia ole osallistunut kuorojuttuihin ollenkaan ja niinpä tämä pääsiäinen jäi musiikillisesti väliin, kuten viime vuosikin.

mun1.jpg

Essi ja lapset olivat meillä pihassa etsimässä munia. Irmeli teki kartat lapsille ja sitten kävimme piilottelemassa aarteita eri paikkoihin ja loppujen lopuksi ne kaikki löytyivät ja ilmeisesti maistuivatkin. Tästä k-aikakaudesta johtuen emme ottaneet lapsia sisälle, mutta onneksi oli kiva ilma ja tarkenimme olla pihalla sen puolisen tuntia, minkä tämä episodi kesti. Oli kiva nähdä heitä pitkästä aikaa.

mun2.jpg