Otsikkoni kertoo tällä kertaa Helsingin Kaupunginteatterissa esitettävän musikaalin nimen. Esitys on jo kauan sitten tehty elokuvaksi, mutta sittemmin se on viety näyttämölle. Koska siitä on tehty musikaali, on siinä myös huomattavasti enemmän soittoja ja lauluja kuin elokuvassa. Itse tarina kertoo pienestä kylästä ja muusikosta, joka vetäytyy Pohjois-Ruotsin rauhaan sairastuttuaan kesken huiman uransa. Siinä on sopan ainekset. Kaupunginteatterin nettisivuilla kerrotaan oleellinen

"Musikaali kertoo menestyneen kapellimestarin Daniel Daréuksen paluusta lapsuuden kotiseudulleen pieneen pohjoisruotsalaiseen kylään. Terveysongelmista kärsinyt huippumuusikko haluaisi elää hiljaiseloa, mutta löytää pian itsensä johtamasta kyläläisten kirkkokuoroa, ja keskeltä värikästä ja elinvoimaista yhteisöä. Monenkirjavan maalaiskuoron joukosta löytyy paitsi ystäviä, myös vanhoja haavoja ja lopulta todellinen rakkaus.

Musiikin voimaa, yhteisöllisyyttä, toivoa ja elämäniloa korostavan musikaalin päärooleissa nähdään Once-musikaalin tähti Tuukka Leppänen ja ensimmäisessä isossa musikaaliroolissaan Helsingin Kaupunginteatterissa näyttelevä, palkittu näyttelijä ja laulaja Oona Airola, ja musiikista vastaa Ruotsin tunnetuin Euroviisu-säveltäjä Fredrik Kempe.

Tämä elokuvanakin tunnettu elämänvoimainen, koskettavia kohtaloita ja vapauttavaa iloa sisältävä tarina tarjoaa katsojalle lämpöä ja balsamia sielulle."

En ala paljastaa juonta, mutta kerronpa nyt, että koko esitys on aivan upea. Laulut heläjävät iloa ja surua ja kaikkia tunteen tasoja  niitten väliltä erinomaisen hyvin. Lavastus, lavalla liikkuminen - kaikki sujuvat käsittämättömän hyvin eikä aika käy pätkääkään pitkäksi, vaikka esitys väliajan kanssa kestää kolme tuntia. Pääosan näyttäjät ovat tehtävänsä tasalla, laulavat kauniisti ja taitavasti, kuten myös koko näyttelijäjoukko, jota sitten hienosti hiottu orkesteri säestää onnistuneesti.

*********

Se, että minä sanon ihmisille, että kaikkien pitäisi mennä katsomaan ja nauttimaan tästä esityksestä, on jo paljon. Minähän en niin hillittömästi ole teatterin ystävä, jos kohta käyn kyllä näytelmiä katsomassa, mutta melkein uskoisin, että ilman vaimoani olisivat monet hyvät jutut jääneet näkemättä. Joistakin näytelmistä on kyllä sanottava, että ei haittaisi, vaikka olisin jäänyt kotiin, mutta tämä juttu ei kuulu niihin.