Meillä on 215 itse filmattua DVD-levyä - siis kotivideoita. DVD-formaatin lisäksi kaikki ovat myös mp4:sia. Niiden pääasiallinen sisältö koostuu lasten jutuista, perhejuhlista, matkoista ja jossain määrin myös soitto- ja lauluhommista. Aloin filmata kotitallenteita vuokrakameralla syksyllä 1984 ja hankin ensimmäisen oman kameran 1980-luvun lopulla.

Näin eläkeukkona on aikaa monenlaiselle touhulle. Päätin viime syksynä, että katsonpa kaikki kotivideot. Olisin tietysti voinut lähteä ykkösestä liikkeelle ja edetä aikajanalla, mutta sitten keksinkin, että katson ensin jokaiselta vuodelta syyskuun filmatisoinnit, sitten lokakuun ja niin edelleen. En aloittanut ihan vuodesta 1984, koska silloin filmailin harvakseen ja suhteellisen säännölliseen kuvaamiseen siirryin vasta 2000-luvun alussa. Tällä formaatilla olen edennyt ja nyt olen päässyt lähes kesäkuun loppuun. Miksi vasta lähes loppuun, miksi en katsonut kaikkia kesäkuun videoita? On muuten huomioitava, että filmaamisesta on tullut ihan jatkuvaa vasta ensimmäisen lastenlapsen syntymän jälkeen. Siirryin silloin digiaikaan ja sitä edeltänyt analoginen kuvaus oli jäänyt aika vähille, koska ensimmäinen videokameramme alkoi olla huonossa kunnossa. Kotitietokoneiden kehittymisen myötä on videoiden editointi ja tallentaminen helpottunut huomattavasti.

No niin, mikä on hidastuttanut kesäkuun tallenteiden katsomista? No yksinkertaisesti se, että minulla on ihan hirveän paljon kesäkuvauksia. Marraskuussa ei yleensä koskaan tule kuvatuksi juuri mitään, mutta valoisaan ja lämpimään aikaan kohteita löytyy tolkuttoman paljon. Toisaalta yleisurheilun EM-kisat veivät alkukesästä suuren prosentin ruutuajastani ja hyvät kesäkelit myös vähensivät ruudun edessä istumista. Toisaalta helteiset ilmat loppukuusta vähensivät sitten ulkona olemista, mutta aina sitä puoli tuntia saattoi irrottaa kotimuistojen kertaamiselle.

Kun olen siirtynyt aina edelliseltä vuodelta samaan kuukauteen, on ollut hauska havaita tietenkin lastenlasten kasvua ja kehitystä ja omaa vanhenemista ja joka vuosi tiettyinä kuukausina  toistuviin asioihin. Ehkä oma vanheneminen ei ole niin hauskaa, mutta sehän kuuluu asiaan - mitä sitä harmittelemaan. Esimerkiksi toukokuun videoissa ovat samat pihan ja Ulkohuoneen hommat toistuneet melkeinpä huvittavalla tavalla. Ai, taasko katselen Ulkohuoneen lattian pesua painepesurilla, ensimmäistä nurmikonleikkuuta, grillin esiin ottamista talvipeitteen alta ja talviturkin heittämistä yleensä aina samaan pikkulampeen. Kyllä - näin on tapahtunut. Luonnon heräämistä talven jäljiltä olen kuvannut paljon ja ylipäätään näkee, kuinka olemme siirtyneet ulos pitkän talven jälkeen.

Itsessäni suurin huomio on kiinnittynyt parran harmaantumiseen. Jostain syystä naamani ei ole kurttaantunut kovinkaan paljon vaikka lähestyn jo seitsemääkymmentä, mutta eiköhän sekin tässä jossain kohtaa ala tapahtua.

En kuvaa katastrofeja.  Olen ajanut ihan vierestä, kun paikalla on hieman aiemmin ollut kolari. En tietenkään voinut tietää, josko siinä on tapahtunut pahemminkin ja siksi en ottanut kameraa esiin. Jos kuvaamaani aineistoon on "eksynyt" asioita,  jotka voisivat nolostuttaa jotain henkilöä, olen editointivaiheessa deletoinut sellaiset jutut. Hautajaisia en filmaa - olen kyllä napannut pienen pätkän arkusta, mutta itse siunaustilaisuutta en ole koskaan filmannut enkä filmaa. Yritän siis pitää moraalini eettisesti arvokkaalla tasolla eli näitä voisi periaatteessa näyttää kenelle vain, joskin eihän näitä meidän perheen lisäksi kukaan koskaan katso. Ketä ne kiinnostaisivat?

Ihan aluksi kuvasin luonnollisesti vain videokameralla, mutta kehitys on kehittynyt ja pystyn kuvaamaan myös erinomaista videokuvaa digijärkkärillä, jota olen jonkin verran käyttänyt. Kännyköillä saa niin ikään ihan huippukuvaa ja minulla on ollut myös drooni, jonka kuitenkin suureksi surukseni lennätin puuhun ja se onneton särkyi, enkä ole raaskinut ostaa uutta, kun koko ajan on jotain muka tärkeämpää hankintaa ollut (kuten sähkökitara, ilmalämpöpumppu, Ranskan matka, hella, jääkaappi, kahvinkeitin, talvirenkaat jne.).

Nyt on heinäkuun 2.päivä ja kohta on ilta - taidanpa aloittaa heinäkuun sarjan ja palaan vuoteen 2000 tai sinne tienoille.