Vuotuinen joulun odotus alkaa nykyään jo huomattavan varhain syksyllä, mutta minä en juurikaan ole innostunut siitä vouhottamisesta. Emme juurikaan osta joululahjoja ja joulukortitkin ovat alkaneet jäädä vähiin.

Oma jouluni alkaa kuitenkin lähes aina loka-marraskuun vaihteessa tai hieman siinä marraskuun puolella, jos satun olemaan jossain kuorossa. Olen kyllä käytännössä ollut jotenkin laulu- tai soittohommissa matkassa viimeksi kuluneiden neljänkymmenen vuoden aikana ja niinpä tässä on tullut veisatuksi yhtä jos toistakin jouluhymniä. Kuorothan aloittavat jouluohjelmiston treenaamisen jo viimeistään pyhäinpäivän jälkeen ja jos on ollut jotain suurteosta tai -konserttia tekeillä, on  pitänyt aloittaa jo syyskuun puolella. Hyvänä esimerkkinä ovat Bachin Jouluoratorion kuoro-osuudet - niissä riittää kummasti tekemistä. Enimmäkseen olemme kuitenkin pärjänneet marraskuussa aloitetuilla treeneillä.

Usein joulun merkkinä ovat lumisateet, mutta toistaiseksi meillä ei ole lunta, vaikka pientä yritystähän tässä pari viikkoa sitten oli. Kaikki lumet ovat sulaneet ja vain ihan pienet kasat siellä täällä ojien pohjilla vielä hohtelevat likaisina.

Kalenteriin katsominen kuitenkin on varma joulun tulon merkki. Joulukuun ensimmäisestä päivästä lähtien alkaa adventtimatka kohti pyhiä ja minulla oikeastaan jo ennen pyhiä odottamani hieno päivä eli talvipäivän seisaus, jonka jälkeen pääsemme taas kohti valoisia aikoja. Tänä vuonna talvipäivän seisaus tapahtuu lauantaina 21.12. klo 11.19, jolloin maapallomme akseli inahtaa mikrosiirroksen kohti pohjoisen pallonpuoliskon tulevaa kevättä ja kesää kohti.

**************

Meillä on aina ollut perinteinen joulukalenteri eikä tämäkään adventti tee poikkeusta. Emme halua mitään erikoisuuskalenteria, vaan kunnollisen kuvakalenterin ja tänäkin vuonna, ties kuinka monennen kerran, meillä on partiokalenteri. Tänä vuonna minä aloitin ykkösestä eli rouva saa avata jouluaaton. Meillä on tämä kunniatehtävä vuorovuosittain eli viime vuonna minä sain avata numero 24:sen.

Toinen joulun suuri odotus on jo puoliksi valmiina. Piparitaikina on nimittäin jääkaapissa ja minun ainoastaan tarvitsee paistaa ne.